maanantai 31. lokakuuta 2016

Votomaraton 29.10.-30.10.2016 Kuopiossa - PaHaPaHa


Tänä vuonna votoiltiin Kuopiossa. Matka taittui mukavasti huristellen muiden JyPalaisten kanssa samalla bussilla. Sää kohteessa oli kolean harmaa. Vartiomme PaHaPaHa koostui nimensä mukaisesti kahden lippukunnan -- Palokan Partiolaisten ja Halssilan Haukkojen yhteensä kolmesta edustajasta.


Tänä vuonna kaikki aiheet liittyivät aiemmista vuosista poiketen suomalaisiin elokuviin, eli olivat suomalaisten elokuvien nimiä. Vartiomme oli varustautunut viikonloppuun kohtalaisen runsaalla rekvisiitalla ja avoimella mielellä, sillä sitä Votomaratonilla todellakin tarvitaan.


Votomaratonin perusideana on ottaa 24 valokuvaa 24:stä eri aiheesta 24:n tunnin aikana. Aiheet jaettiin tunnin välein ja aikaa yhden kuvan palautukseen oli yleensä 4 tuntia sen aiheen julkaisusta lähtien.


Ensimmäinen aihe julkaistiin kello 11. Vanhat Uuno Turhapuro -leffat saivat vartioltamme kirvoitetuksi lopulta lukuisia ideoita, mutta päädyimme toteuttamaan kohtauksen Uuno Espanjassa -elokuvasta. Sillä onhan riippumatto nyt huomattavasti hotellia parempi majoittautumisvaihtoehto..


#01_Uuno Turhapuro


Seuraavan aiheen, Kasipallon, toteutimme kätevästi samalla reissulla kuin edellisen kuvankin. Leffan ideaa mukaillen kuvassamme nainen taistelee kahden vaihtoehdon välillä: mennyt ja huumeet, vai valoisa tulevaisuus. Kuvan ottamisen jälkeen menimme pizzalle. Saimme tapahtuman avajaisissa lipukkeet paikalliseen pizzeriaan, jossa kävimme lounasta nauttimassa.


#02_Kasipallo


Jäniksen vuotta varten maskeerasimme meille jäniksen ja miehen, jolla on kehossaan vuodenajat. Salaisuus paljastettakoon, kun niin moni sitä kyseli: korvissa on pohjana rautalankaa..


#03_Jäniksen vuosi


Mitä saadaan aikaiseksi, kun yhdistetään rautalankaa, pitsoja, partiolainen ja viikset..? No, tietenkin kuva aiheesta Iron sky.


#04_Iron sky


Nopea juoksu Sokokselle ja pelilaudan ainekset kasaan.  Big game:ssa pelilaudalle sijoitettiin kaksi elokuvan hahmoista. Itse kuvan toteutus jäi hiukkasen nopeaksi, sillä useimmiten meillä oli aikaa yhteen kuvaan loppujen lopuksi vain tunti ennen sen palautusta.


#05_Big game


Ensimmäinen kuvamme, johon tarvitsimme ulkopuolista apua oli Leijonasydän. Halusimme kuvallamme kuvastaa rohkeutta ja toisaalta kädet markkeerasivat erilaisia tahoja, jotka halusivat jotain. Kuten elokuvassakin, mies kamppailee hänelle tarjolla olevia vaihtoehtoja vastaan, ja nainen raivaa tietään rohkeasti eteenpäin.


#06_Leijonasydän


Pitkä valotusaika, muutama värikäs vaate ja pohjaksi muutama jätesäkki ja kangas. Tässä näette lopputuloksen.


#07_Levottomat


21 tapaa pilata avioliitto -> 21 tapaa pilata partioliitto. Tästä kuvasta saimme kunniamaininnan partiomaisimmasta kuvasta. Kiitos apureille, jotka olivat mukana keksimässä syitä partioliiton kariutumiselle.


#08_21 tapaa pilata aviolitto


Meillä oli idea, mutta koska yläkoululla tarpojatapahtumalaiset olivat juuri menossa nukkumaan. Lopulta päädyimme toteuttamaan saman kuvan kuin moni muukin vartio, mutta vedimme sen aivan överiksi, kuten kuvasta voi huomata.


#09_Luokkakokous


Ihmisiä on kahdenlaisia, on helmiä ja on sikoja. Sika on vain heikko heijastus helmen taustalla...


#10_Helmiä ja sikoja


Bodom-aiheisen kuvan maskeeraaminen oli hupaisaa puuhaa. Yhdelle vartiomme jäsenelle maskeerattiin kaulaan valtava vuotava haava. Koska maskeeraamisessa kului niin pitkään, ei itse kuvan ottamiselle jäänyt juurikaan aikaa. Kaikesta kiireestä huolimatta kuva saatiin kuitenkin ajoissa otettua ja palautettua.


#11_Bodom


Voi meidän tonttuja, jotka ovat aivan hukassa keskellä tietä..


#12_Napapiirin sankarit


Tuntematonta sotilasta tulkitessamme eräs sivullinen sattui kävelemään ohitsemme ja kummasteli kuvauksiamme. Ehkä niissä siis oli sitten jotain kummallista silloin joskus hiukan ennen kolmea yöllä...


#13_Tuntematon sotilas


Tästä kuvasta meillä oli parempikin idea, mutta ajanpuutteen vuoksi jouduimme palauttamaan tämän, kun emme ehtineet enää uuttakaan tekemään. Aika massatavaraa mielestämme.


#14_Miss farkku-Suomi


Isä komentaa poikiaan. Tästä kuvasta myös kiitokset avustajille. :-)


#15_Pahat pojat


Järvi ja tarina. Tämän maskeeraamiseen sai käyttää kyllä luovuuttaan ja lopulta järvikin muodostui kunnollisesti henkilön ympärille.


#16_Järven tarina


Kun kaikki muut vaikuttivat ottavan kuvaa Suomeen tai doping-käryyn liittyen, päätimme me tehdä jotain hyvin erilaista. Kreikan pankkikriisi siis käynnissä.


#17_Sinivalkoinen valhe


Vartiomme ei enää kyennyt oikein tekemään lisää komedialeffoja, joten aloimme miettiä sanan Kummeli muita merkityksiä. Lopulta pihalätäkön rannalle pystytettiin merimerkki, eli kummeli.


#18_Kummeli


No comments, itse kuvasta, mutta kuvaustilanne oli hupaisa. Lopulta saimme kaikki elementit paikoilleen samaan ruutuun.


#19_Aatamin puvussa ja vähän Eevankin


Vaikka väsymys alkoi jo vähitellen painaa, muuttui sateenvarjo yllättävän kätevästi miekaksi, kun juuri tietynlaista etsimme.


#20_Miekkailija


Jo ensimmäisestä kuvastamme tutuksi tullut Uuno Turhapuron vaimo on kuvassamme palaamassa matkoilta. Päätimme, että tällä kertaa hän pahoittaa mielensä auenneesta matkalaukusta. Itse kuvan ottaminen oli tällä kertaa ulkona jo kohtalaisen helppoa, sillä valoa alkoi olla riittävästi.


#21_Mielensäpahoittaja


Leffan perusideana on se, että pojalla on huivi, joka on tarkoitettu hänen tulevalle puolisolleen. Kuvassamme asiaa ilmennetään kahdella eri tavalla. Toisaalta naisen voi ajatella olevan entinen partiolainen, jota yritetään houkutella takaisin, mutta toisaalta kuvan voi nähdä myös niin, että hän ei vain ole ollut missään vaiheessakaan kiinnostunut partiosta.


#22_Tytön huivi


Murhamysteerin luomiseen oli kaksi vaihtoehtoa. Syyllisen nappaamisidea kariutui liukkaisiin kaiteisiin, mutta uhri saatiin lavastettua ja löysimmepäs vielä takankin kuvaan mukaan. Uupumus alkoi painaa, mutta kaksi kuvaa oli puristettava.


#23_Kaasua, Komisario Palmu


Edellisen kohtauksen maskeilla juoksimme lähimpään auki olleeseen Siwaan ostamaan tölkillisen glögiä. Sopiva kuusi löytyi lähistöltä ja Tatu sekä Patu pääsivät poseeraamaan.
"Minä kiinnitän kuusen jalkaan!"
"Ja minä pesen hampaani glögillä!"


#24_Kanelia kainaloon - Tatu ja Patu


Kuvat kuvattu ja aamubrunssin aika. Jälkikäteen ajateltuna reissusta tuli pitkä. Vartiomme hereilläoloajat vaihtelivat 32:n ja 38:n tunnin välillä riippuen siitä, nukkuiko bussissa vaiko ei. Kokonaisuudessaan mainio reissu, ensi vuonna uudestaan. Tule sinäkin testaamaan, mitä voikaan tapahtua kahdessakymmenessä neljässä tunnissa...

- Viivi
Mukana PaHaPaHa.ssa myös: Matias ja Vappu (HaHa)

torstai 13. lokakuuta 2016

Syysleiri Hehku 7.-9.10.2016 Vesalan Syvälahdessa

Aurinkoinen syyssää, kuusi suurta telttaa, iso kasa polttopuita, laatikoittain askartelutarvikkeita, villapaita, otsalamppu... Mitä muuta tarvitaan vielä? No ainakin lipputangon toimivuus olisi hyvä tarkistaa hyvissä ajoin ennen leirin ensimmäistä lipunnostoa. Viimeisenä leiripäivänä oli oikea lippu kuitenkin vihdoin oikeassa tangossa ja se päästiin sieltä yhteistuumin laskemaan. Mutta mitä Syvälahdessa tapahtui ennen sitä?


Perjantai-iltana tarpojat ja monet sitä vanhemmat partiolaiset huristelivat leiripaikalle kukin milläkin kulkupelillä. Illan hämärtyessä metsikköön oli saatu pystyyn viisi puolijoukkuetelttaa ja yksi kymppiteltta. Muutaman leikin jälkeen siirryttiin iltanuotion kautta telttoihin yöpuulle. Kipinävuorot tehneet tarpojat jättivät johtajistolle tietysti kaikki ne mukavimmat hereilläoloajat, joten lauantaiaamuna leirille saapuneita vastassa oli erittäin pirteää väkeä.


Perjantai-iltana muodostetut leirivartiot saivat vahvistusta sudenpennuista ja seikkailijoista, mutta vain hetkeksi, sillä jo aamupäivällä tarpojat lähtivät leirialueen ulkopuolelle omaan ohjelmaansa. Pienemmille oli kolme erilaista rastia. Yhdellä opeteltiin nuotion tekemistä,



toisella lähdettiin sieniretkelle ja kolmannella sai luoda itselleen oman leiriolion.



Iltaohjelma valmisteltiin leirivartioissa tarpojien palattua. Pimenevässä syysillassa kuultiin vihreiden Alienminipossujen vetämänä yhteislauluja, violetit Viinirypäleet opettivat yleisölle laululeikin Pikkukani Kalle, sinisellä ja punaisella vartiolla, eli Sinitulilla ja Rakastuneilla ruusuilla oli tarjota yleisölle leikkejä ja oranssit Avuliaat appelsiinit kertoivat sketsin keinoin, mitä kummallista saattaa olla Haloselta hommatuissa vaatteissa ja asusteissa. Johtajiston oma Hehkuvan keltainen vartio Aurinkoiset Sitruunat oli myös valmistellut leiriläisten iloksi oman sketsinsä. Keittiön loihtiman lettuiltapalan jälkeen oli aika jakaa jälleen kipinävuorot ja käydä nukkumaan.


Sunnuntaiaamuna vartiot joutuivat laittamaan kaiken tiimihenkensä ja ongelmanratkaisukykynsä peliin, kun kisailtiin Pulmia ja Haasteita -ohjelmakokonaisuudessa. Vartioiden tehtävänä oli omien opastajiensa johdolla suoriutua erilaisista tehtävistä, joista sai vaikeusasteesta riippuen yhdestä neljään pistettä. Oli alaköysirata, solmuhaaste, ruuhkapeli ja vaikka mitä muuta jännää, Huikean tiukan kisan voiton veivät lopulta yhdellä pisteellä Viinirypäleet. Kun lounas oli syöty ja tavarat pakattu oli jäähyväisten aika. Lipun laskettuamme asetuimme ryhmäkuvaan ja lähdimme astelemaan kohti Vesalan leirikeskusta kotiinlähtöä varten.


Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös Hehku. Toivottavasti tavataan seuraavalla lippukuntaleirillä yhtä sankoin joukoin!

- Viivi


Kuvat © Viivi Keinänen, Matias Korhonen, Hanna Villanen








Roverway 3.-14.8.2016 Ranskassa

Roihun jälkimainingeissa yksi palokkalainen suuntasi uusien kavereidensa kanssa kohti Ranskaa ja Alppeja. Tunnelmia reissusta voi aistia Liplatuksessa julkaistusta kirjoituksesta:

http://www.j-sp.partio.fi/wp-content/uploads/2014/08/liplatus_3_2016.pdf

Matka patongin ja eurooppalaisuuden sydämeen.

Teksti Viivi Keinänen ja Helena Kettunen | Kuvat Mikko Laitinen
Roverway oli uskomaton kokemus, jonka ansiosta saimme uusia ystäviä Suomesta ja ulkomailta, sukelsimme uusiin kulttuureihin sekä keräsimme ideoita omaan partiotoimintaamme Suomessa.

Roverway, tuo vaeltajille suunnattujen partiotapahtumien kuningas, järjestettiin viime kesänä Ranskassa. Suomen joukkueessa matkaan lähti noin 120 partiolaista, joista suurin osa oli osallistujia, mutta myös palvelutiimiläisiä ja joukkueemme johtokuntaa. Suomalaiset tunnistettiin maailmalla upeista joukkuepaidoista, hauskoista lippiksistä, väiskeistä ja tietysti kvhuiveista. Järvi-Suomesta meitä lähti matkaan neljä. Vartiomme muodostettiin yksin ja pienissä ryhmissä ilmoittautuneista, joten emme tunteneet toisiamme etukäteen. Kahdeksanhenkisessä Jänkämurmelitporukassa oli partiolaisia ympäri Suomea: Mikkelistä, Kuopiosta, Jyväskylästä, Sipoosta, Nurmijärveltä ja Lappeenrannasta.

Älä pelkää lähteä yksin partiomatkalle. Vartiostasi tulet saamaan itsellesi joukon ihania ystäviä loppuelämäksesi.

Olimme aiemmin keväällä valinneet ohjelmaksemme kiinnostavalta kuulostaneen Flora and fauna at the high mountains -nimisen polun. Valintamme paljastui mainioksi: Pääsimme Ranskan itäosaan Alpeille, viidentoista kilometrin päähän Italian rajasta. Maisemissa ei ollut todellakaan valittamista eikä myöskään polkuheimossamme. Kahdeksan eri kansallisuuden voimin saimme pystytettyä leirialueen katoksineen ja suihkuineen, jotka käytännöllisyyssyistä ainakin meidän suomalaisten keskuudessa vaihtuivat jää- kylmään, mutta raikkaaseen vuoristopuroon. Useimmat alkureissun päivämme kuluivat vuoristossa vaeltaen, mutta illaksi palasimme aina takaisin leiriimme. Opimme lukemattoman paljon uusia leikkejä ja partiolauluja, mutta teimme myös yhteiskunnallisesti hyviä töitä läheisessä Ecrinsin kansallispuistossa. Ei sitä kovin usein tule rakenneltua kivivyöryjä ehkäiseviä kivimuureja 2000 metrin korkeudessa vuoren rinteellä makedonialaisten kanssa kuvankauniissa kansallispuistomaisemissa.

Polkumme sijoittui Ranskan eteläosaan Alpeille, jossa maisemat eivät jättäneet ketään kylmäksi.

Viikon päästä tapahtuman alusta pakkasimme viisikymmenhenkisen heimomme bussiin ja aloitimme yötä vasten puoli vuorokautta kestäneen matkamme Pariisin lähettyville, Jambvillen leirialueelle. Pompidou-alueellamme raikasi musiikki aamuherätyksestä alkaen, mikä loi tunnelmaa helteisen lämpöiseen metsikköön. Päivisin oli tarjolla monia ajatuksia herättäviä workshoppeja, ja iltaisin kaikki lähes 5000 partiolaista 55 eri maasta kokoontuivat yhteisiin mahtaviin iltaohjelmiin ja niiden jatkoille esimerkiksi Silent Discoon tai Rainbow-kahvilaan.

Oli erityinen kokemus lähteä matkalle yksin. Tiimiytyminen oman vartion kanssa tapahtui pikavauhtia, eikä uusia ihmisiä suinkaan kannattanut arastella. Matkaan mahtui tietysti myös haasteita ja epämukavia kokemuksia muun muassa jokapäiväiseen patonki- ja sipsilounaaseen liittyen, mutta kulttuureissa on eroja – täytyy vain opetella olemaan sinut niiden kanssa. Sillä sehän on yksi partiolaisuuden perusajatuksista – haastaa itsensä.


Roverway 

■ 16–22-vuotiaille suunnattu kansainvälinen partiotapahtuma Euroopassa.
■ Yli 22-vuotiaat voivat osallistua osana kansainvälistä palvelutiimiä.
■ Ensin kukin vartio osallistuu yhdelle, ennakkoon valitsemalleen polulle. Polkuvaihtoehtoja on monia erilaisia.
■ Tapahtuma huipentuu yhteiseen leiriosaan, jolloin osallistujat kaikilta poluilta kokoontuvat yhteen.
■ Ranskan Roverway oli järjestyksessään viides. Aiemmin tapahtuma on järjestetty vuoden 2003 jälkeen Portugalissa, Italiassa, Islannissa ja Suomessa.
■ Seuraava Roverway järjestetään vuonna 2018 Alankomaissa https://www.roverway2018.nl/en/



Teksti on taitettu uudelleen.

Finnjamboree Roihu Hämeenlinnan Evolla 20.–28.7.2016

Vuonna 2016 on vietetty Roihu-vuotta. Alkuvuodesta pidettiin erilaisia kipinä-tapahtumia, jollainen myös lippukuntamme sudenpentujen ja seikkailijoiden kesäleiri Turkinpippuri oli. Vuosi huipentui heinäkuun lopussa, kun lähes 17 000 partiolaista yli neljästäkymmenestä maasta kokoontui yhteen samalle leirialueelle.

Me palokkalaiset muodostimme leirilippukuntamme Habaneron halssilalaisten, joensuulaisten, israelilaisten ja yhden itävaltalaisen kanssa. Alaleirimme väri oli violetti, joten meidät tunnisti leirillä vaaleanpunaisista huiveista. Loogista, eikö totta?


Suurleirit ovat aina suuria ja ainutlaatuisia. Samoajat ja sitä vanhemmat toimivat leirillä pesteissä ja tarpojat nauttivat valtavasta aktiviteettitarjonnasta. Samoajat pääsivät pestinsä ohella myös muun muassa vuorokauden kestäneelle virvatulelle ja kokeilemaan omia aktiviteettejään. Iltaisin kokoonnuttiin valtaviin yhteisiin ohjelmiin.

Roihu-vuosi ei suinkaan ole vielä ohi. Loppuvuosi vietetään hiillos-tapahtumia, joista yksi on esimerkiksi syysleirimme Hehku ja viimeinen varmaankin vaeltajille suunnattu Vaeltajavalkeat joulukuussa.

- Viivi




Kuvat Viivi Keinänen ja Instagram @palokanpartiolaiset